"Pieni poika katsoi miehiä.
Yksi toisensa jälkeen miehet polvistuivat pojan eteen,
ja hän hymyili heille.
Sitten miehet avasivat lahjat,
jotka he olivat tuoneet mukanaan.
Jeesus taputti käsiään nähdessään lahjat.
Kulta kimalteli himmeässä valossa,
ja mirhan ja suitsukkeen tuoksu täytti koko talon.
Lähtiessään miehet olivat riemuissaan siitä, että olivat nähneet lapsen,
josta tulisi kuningas."
(Stephanie Jeffs 2010, suom. Merja Pitkänen)
Silmät loistaen lapsi tuo kirjaa luokseni ja näyttää kuvan. Hänen ilonsa pysäyttää minut ihmeen äärelle kesken ruuanlaittokiireen. Sade ropisee kattoon, mutta joulu on niin lähellä.
Ihana palaute iltapäiväkerhotyölle ja työväelle!
VastaaPoistaKiitos!
VastaaPoistaOlen kiitollinen siitä, että tyttö on voinut käydä iltapäiväkerhoa vielä tokaluokkalaisenakin, eikä ole tarvinnut viettää pitkiä yksinäisiä iltapäiviä kotona. Seurakunnan ip:ssä on niin ihanan leppoisa tunnelma, että sinne tekisi joskus itsekin mieli jäädä hetkeksi pelailemaan tai lueskelemaan! Vaikka väkeä ja hulinaa on melkoisesti ja tilaa vähänlaisesti, onnistuvat ip:n tädit luomaan kiireettömän ilmapiirin. Takapenkiltä kuuluu aina kotimatkalla iloista selvitystä ip:n tapahtumista.