"Keskustelua" murrosikäisen pojan kanssa:
- Mitä teet?
- En enää läksyjä.
- No mitä sä teet nyt?
- Oon koneella.
- Mitä teet koneella?
- Oon netissä.
- Mitä teet netissä?
- Katon videoo.
- Mitä videota?
- Opasvideoo.
- Mistä aiheesta?
- 3D-mallinnuksesta.
Yritä siinä sitten rakentaa keskusteluyhteyttä. Armotonta kalastelua ja turhautumista. Seuraavana aamuna poika kuitenkin yllättää ja antaa silittää poskeaan, kun menen herättämään. Pörröisen tukan takaa kuuluu ääntä:
- Äiti, tuleeks sulle tästä mitään mieleen?
- Mitäs mulle nyt pitäis tulla mieleen...helpota vähän.
- No pitäis sulle jotain tulla mieleen tästä kun mulla on vain toinen silmä auki.
Ja tuleekin: talvi-illan hämärähetki kuudentoista vuoden takaa. Vastasyntynyt poika lepää vatsallani, aukaisee toisen silmänsä ja katsoo sillä minua pitkään ja herkeämättä. Muiston, jonka olen hänelle useasti kertonut, saan tänä aamuna lahjaksi takaisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti