Ryppyjä ja rinsessoita

Tytär katselee kasvojani läheltä ja tarkkaan ja tiedottaa: "Sulla on paljon ryppyjä. Tuossa ja tuossa ja tuossa." Selitän pyrkiväni ryppyineni aivan pikapuoliin Guinnesin ennätysten kirjaan. "Sulla on otsassa ryppyjä vaakasuoraan. Sun siskollas on pystysuoraan", jatkaa tytär häpeämätöntä tutkiskeluaan. Kerron puhelimessa siskolle tämän ryppyvertailun tuloksista. Siskoni kertoo oman alle kouluikäisen tyttärensä juuri katselleen kuvaa, jossa oli kolme prinsessaa ja todenneen, että siinähän ovat hän itse, hänen äitinsä ja tätinsä. Huokaus. Kaukana ovat ne ajat, jolloin tytär näki minut prinsessana. Jo viisivuotiaana hän totesi peiliin katsoessaan: "Äiti mä en kyllä ymmärrä, miksi kaikki sanoo, että me ollaan ihan samannäköisiä, koska olenhan mä nyt paljon kauniimpi!"

Ihana, itsetietoinen kotikriitikkoni. Kun kysyn, olisiko minulla kenties tarvetta välittömästi hakeutua kauneusleikkaukseen, hän kieltää jyrkästi: "Ei missään nimessä! Sitten en tunnistaisi sinua."

Nauran niin, että rypistyn taas hitusen lisää.