Istun aamuvarhaisella terveyskeskuksen uneliaassa odotushuoneessa. Vastapäisellä penkillä nuokkuu toisella vuosikymmenellä oleva poika isänsä vieressä. Isä vilkuilee kelloaan, hänellä on ehkä kiire töihin...Vuoronumeronäyttö piippailee verkalleen, ohi kulkevan lääkärin sandaalit läpsähtelevät tehokkaasti.
Isä vilkaisee poikaansa ja kohottaa äkkiä kätensä. Hän pyyhkii hellästi peukalollaan pois maitoparran pojan suupielestä. Poika sulkee silmänsä ja hymyilee pienesti. Melkein kuulen hänen hyrisevän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti